Blogi


 

Jeesuksen maine on asetettava ennalleen

Jimmy Huhtala | 30.9.2016 15.00

Tulojuhlassamme puhuin siitä, miten Jeesuksen maine on asetettava ennalleen. Mainehan ei ole suoranaisesti totuus mistään tai kenestäkään, vaan se on ”käsitys, joka suurella yleisöllä on jostakusta henkilöstä tai asiasta” (Wikipedia).

 Raamattu mainitsee Jeesuksen maineen useampaan otteeseen (esim. Matt. 4:24; Mark. 1:28; Luuk. 4:14), ja evankeliumeja lukiessa käy ilmi, miten tuo maine levisi nopeasti laajoille alueille. Ilman sen monimutkaisempia päätelmiä voimme huomata, että hänen mielenkiintoinen maineensa perustui siihen, että hän kulki Hengen voimassa ympäriinsä julistaen ja opettaen Jumalan pelastussuunnitelmasta ja tahdosta, parantaen sairaita, vapauttaen pahojen henkien vallassa olevia ja kohdaten armahtavasti ja rakastavasti niitä, joihin tavallisesti luotiin vain paheksuvia katseita ja sanoja. Jeesuksen oppia kutsuttiin ”uudeksi, voimalliseksi opiksi” (Mark. 1:27), koska se oli sanojen lisäksi myös konkreettista Jumalan voiman ilmentämistä ja Jumalan tekojen tekemistä. Jeesuksen maine ja sen paikkansapitävyys saivat aikaan sen, että yhä suuremmat ihmisjoukot seurasivat Häntä ja tulivat osallisiksi pelastuksesta, terveydestä ja vapaudesta ja saivat elämälleen uuden suunnan!

Julistettuaan aikansa Jumalan valmistamasta pelastuksesta, Jeesus itse saattoi tuon pelastussuunnitelman päätökseen. Hän kuoli ristillä sovittaen syntimme ja hänet haudattiin. Jumalan voima herätti Jeesuksen kuolleista, ja ylösnoustuaan hän ensin ilmestyi useita kertoja erilaisissa tilanteissa yhteensä yli viidellesadalle ihmiselle (1. Kor. 15:3-7) ja sen jälkeen hänet otettiin ylös taivaaseen. Helluntaipäivänä tapahtuneen Pyhän Hengen vuodatuksen ja alkuseurakunnan syntymisen jälkeen opetuslapset alkoivat todistaa Jeesuksen ylösnousemuksesta ja julistaa evankeliumia. Myös heidän julistuksensa ja toimintansa yhteydessä parantui sairaita ja pahojen henkien vallassa olevia vapautettiin. Näyttää siltä, että opetuslapset jatkoivat sitä, minkä Jeesus oli aloittanut – ja niin heidän oli myös käsketty toimia! Tämän seurauksena myös opetuslapsilla oli tietynlainen maine, joka toisaalta veti ihmisiä heidän lähelleen ja joukkoonsa, ja toisaalta herätti närkästystä. Käytettiinpä heistä jopa nimitystä ”koko maailman villitsijät” (Apt. 17:6) aivan kuten Jeesusta oli sanottu ”kansan villitsijäksi” (Luuk. 23:14).

Raamatusta voimme siis nähdä, että sekä Jeesuksella että hänen ensimmäisillä seuraajillaan oli laajalle levinnyt maine, joka toisaalta veti ihmisiä puoleensa, mutta toisaalta aiheutti pahennusta ja jopa vihaa etenkin uskonnollisten ihmisten keskuudessa.

En pääse eroon mieltäni painavasta ajatuksesta, joka kiusallisesti väittää, että sekä Jeesuksella että hänen seurakunnallaan on tämän päivän Suomessa – myös Lapualla – ”hieman” erilainen maine, kuin Uuden testamentin tapahtumien aikoihin Lähi-idässä. En usko Jeesuksen olevan syyllinen tähän ikävään tilanteeseen, sillä hän on edelleen sama (Hepr. 13:8). Heitänkin pohdittavaksi kysymyksen: Olemmeko me uskovaiset omilla puheillamme ja teoillamme ylläpitäneet Jeesuksen mainetta ja sen seurauksena myös hänen seuraajiensa mainetta? Pahoin pelkään, että liian monen uskosta osattoman mielessä Jeesuksella on maine lähinnä alttaritauluista tuttuna parrakkaana kaverina, jonka syntymä on hyvä tekosyy ostaa kerran vuodessa tolkuton läjä lahjoja ja syödä liian paljon kinkkua. Jeesuksen seuraajista taas monella on mielikuva virsikirjan takana lymyävinä vanhanaikaisesti puhuvina muinaisjäänteinä, jotka hieman nostavat päätään ja ääntään, kun puhutaan sukupuolineutraalista avioliitosta tai suvivirrestä.

Uskon, että on korkea aika asettaa Jeesuksen maine ennalleen. Sen seurauksena myös seurakunnan maine muuttuu. On aika tehdä jälleen tiettäväksi, että me uskomme kaikesta sydämestämme sellaiseen Jeesukseen, joka kuoli syntiemme tähden, ja joka elää ja toimii tänäkin päivänä, sillä kuolema ei voinut pitää häntä otteessaan! Seurakunnat ovat täynnä ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti kohdanneet Jumalan muuttavan voiman ja kokeneet uudestisyntymisen, jossa Jumala antaa ihmiselle synnit anteeksi ja muuttaa hänen sydämensä. Meillä on lukuisia kokemuksia siitä, miten Jumala edelleen parantaa sairaita ja vapauttaa synnin ja pahan vallasta. Tiedetäänkö näistä asioista yleisesti seurakuntien ulkopuolella? Tunnetaanko meidät siitä, että Jumala toimii keskuudessamme, vai jostain aivan muusta? Tunnetaanko Jeesus siitä, että hän tekee edelleen seurakuntansa kautta ja sen keskuudessa samoja tekoja, joita hän teki Raamatun aikaan?

Uskon, että meidän on syytä olla rukoileva seurakunta, jonka Jumala saa täyttää Hengellään. Kun kuljemme, puhumme ja toimimme Hengen voimassa, voimme odottaa, että tapahtuu ihmeellisiä asioita. Toisaalta ”villitsijän” maine saattaa tarttua meihinkin, mutta toisaalta tuo maine vetää edelleen kaikenlaisia ihmisiä katsomaan, kuulemaan ja kokemaan, kuka on tuo mies, jonka nimi on kaikkien huulilla vielä lähes kaksituhatta vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin. Kun Jeesuksen maine saa vastata totuutta, ihmiset vielä 2000-luvullakin tungeksivat hänen ja hänen seuraajiensa läheisyyteen etsimään vastauksia elämänsä haasteisiin ja saadakseen varmuuden pelastuksesta ja syntien anteeksisaamisesta. 

Uskon ja odotan, että saamme nähdä tämän tapahtuvan Lapualla!

- Jimmy Huhtala -